Julkinen keskustelu Jeesuksesta

Sain eräältä tutulta ohimennen ketjukirjeen, jossa puhuttiin Jeesuksesta. En ollut siitä kovin ilahtunut, mutta ajatuksia se herätti, kuten sen käsittääkseni oli tarkoituskin. Koska viestin yksi tarkoituksista oli avata julkinen keskustelu Jeesuksesta, teen sen tässä. Purin ensimmäiset ajatukset, mitä tuosta viestistä tai aihepiiristä tuli mieleeni.

Fwd: tämän viestin lähettäminen ei hävetä minua

> >>>>>>>>TÄMÄ ON TÄRKEÄ JA VOIMAKAS VIESTI. LUE SE KOKONAAN, OLE HYVÄ.

Tämä viesti on erilainen, kuin ne monet hupailut, joita lähetämme toisillemme. Tämä ei ole vitsi eikä hauska. Ainoa tarkoitus on saada sinut ajattelemaan…………
***
TIKKATESTI

Nuori nainen nimeltä Sally muistaa kokemuksen, jonka hän sai seminaarissa, jonka piti tohtori Smith. Sallyn mukaan tohtori Smith tunnettiin huolellisesti valmistelluista luennoistaan. Eräänä päivänä Sally käveli seminaariin ja tiesi, että edessä oli hauska päivä. Seinällä oli iso maalitaulu, ja läheisellä pöydällä oli paljon tikkoja. Tohtori Smith pyysi oppilaitaan piirtämään kuvan jostakusta, josta eivät pitäneet, tai joka sai heidät vihaiseksi. Hän antaisi heidän heittää tikoilla piirtämiään kuvia. Sallyn ystävä piirsi kuvan tytöstä, joka oli vienyt häneltä poikaystävän.

Eräs toinen ystävä piirsi kuvan pikkuveljestään. Sally piirsi yksityiskohtaisen kuvan entisestä ystävästään, aina kasvojen pisamia myöten. Hän oli tyytyväinen onnistuneeseen kuvaansa. Opiskelijat muodostivat jonon ja alkoivat heitellä tikkoja. Jotkut heittivät omansa niin suurella voimalla, että heidän maalitauluiksi asettamansa kuvat repeilivät. Sally odotti innolla omaa vuoroaan ja pettyi kovasti kun tohtori Smith käski oppilaiden palata paikoilleen käytettävissä olevan ajan rajallisuuden vuoksi. Sallyn istuessa ja ajatellessa, kuinka vihainen hän oli siksi, ettei ollut päässyt heittämään tikkoja piirtämäänsä kuvaan, tohtori Smith alkoi irroittaa suurta maalitaulua seinältä.

Sen alla oli kuva Jeesuksesta. Täydellinen hiljaisuus valtasi huoneen, kun jokainen opiskelija katseli Jeesuksen runneltua kuvaa: reiät ja repeämät peittivät Hänen kasvonsa, ja Hänen silmänsä oli puhkottu. Tohtori Smith sanoi vain nämä sanat: ’Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle niistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’ ’ Matt. 25:40
Muita sanoja ei tarvittu. Kyyneleet täyttivät oppilaiden silmät, jotka olivat kiinnittyneet Jeesuksen kuvaan. Tämä on helppo testi. Saat pisteitä 100 tai nolla. Valinta on sinun. Jeesus on sanonut: ’Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä on Ihmisen Poika häpevä, kun hän tulee kunniassaan, Isänsä ja
pyhien enkelien kirkkaudessa.’ Luuk. 9:26 Jos et häpeä tätä, ole hyvä ja seuraa ohjeita. Jos et häpeä … lähetä tämä eteenpäin.
Jos häpeät … poista tämä.

***

Eräänä päivänä Saatana ja Jeesus keskustelivat. Saatana oli juuri tullut Eedenin puutarhasta, ja ylvästeli ja kerskaili.

’Kyllä vain, sain juuri saaliikseni kokonaisen maailman täynnä ihmisiä. Tiesin, etteivät he voineet vastustaa käyttämääni syöttiä. Nappasin heidät kaikki!’
’Mitä aiot tehdä heille?’ Jeesus kysyi.
Saatana vastasi: ’Oi, minulla tulee olemaan hauskaa. Opetan heille kuinka naida toisiaan ja erota toisistaan, kuinka vihata toisia ja käyttää heitä hyväksi, kuinka juoda ja polttaa ja kirota. Opetan heille, kuinka he voivat keksiä aseita ja pommeja ja tappaa toisensa. Minulla tosiaan tulee olemaan
hauskaa!’
’Ja mitä aiot tehdä sitten, kun olet kuluttanut heidät loppuun?’, Jeesus kysyi.
’Minä tapan heidät’, Saatana ylpeili.
’Paljonko haluat heistä?’ Jeesus kysyi.
’Mitä? Et sinä halua niitä ihmisiä! Ei heistä ole sinulle hyötyä. Lunastat heidät, ja he vain vihaavat sinua. He sylkevät päällesi, kiroavat sinua ja tappavat sinut! Et sinä heitä halua!!’
’Kuinka paljon?’ Jeesus kysyi uudelleen.
Saatana katsoi Jeesusta ja irvisti. ’Kaikki sinun kyyneleesi, ja kaiken sinun veresi.’
Jeesus sanoi: ’SOVITTU!’ Sitten Hän maksoi hinnan.

***

Eikö olekin hupaisaa, miten helppoa ihmisten on hylätä Jumala ja sitten ihmetellä, miksi maailma menee päin helvettiä? Eikö olekin hupaisaa, miten me uskomme kaiken, mitä lehdissä lukee, mutta
kyseenalaistamme Raamatun sanan? Eikö olekin hupaisaa, että jokainen haluaa päästä taivaaseen,
kunhan heidän ei tarvitse uskoa, ajatella, sanoa tai tehdä mitään, mihin Raamattu kehottaa? Vai onko se pikemminkin pelottavaa? Eikö olekin hupaisaa, kuinka joku voi sanoa ’Minä uskon Jumalaan’ ja silti
seurata Saatanaa? (Joka sivumennen sanottuna myös ’uskoo’ Jumalaan.) Eikö olekin hupaisaa, kuinka voit lähettää tuhansia vitsejä sähköpostilla, ja ne leviävät valon nopeudella, mutta kun aiot lähettää viestejä, joissa puhutaan Herrasta, harkitset kahdesti? Eikö olekin hupaisaa, kuinka kaikki irstas, raaka, rivo ja säädytön leviää vapaasti internetissä, mutta julkinen keskustelu Jeesuksesta tukahdutetaan kouluissa ja työpaikoilla? Eikö olekin hupaisaa, kuinka joku voi palaa Jeesuksen tulta sunnuntaisin,
mutta olla loput kuusi päivää näkymätön kristitty? Naurattaako? Eikö olekin hupaisaa, että kun lähettää tätä viestiä eteenpäin, et valitse osoitekirjasi kaikkia henkilöitä, koska et ole varma, mihin he uskovat tai mitä he ajattelevat sinusta, jos lukevat tämän? Eikö olekin hupaisaa, että voin huolehtia muiden ihmisten mielipiteistä enemmän, kuin siitä, mitä Jumala minusta ajattelee? Lähetätkö SINÄ tämän viestin eteenpäin? Minä lähetin.

Re: tämän viestin lähettäminen ei hävetä minua

Moi.

Viestin tarkoitus oli herättää ajatuksia. Tässä on joitain ajatuksia, joita minussa heräsi. Oletan, että sinä seisot viestin takana, ja lähetit sen juuri siksi eteenpäin.

Viestin otsikko on asiallinen. Minusta ei ole mitään syytä hävetä sitä, että on uskossa. Minusta katsomukselliset asiat ovat jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia, joihin ei pitäisi puuttua, ellei katsomuksesta ole muille haittaa. Esim. kansallissosialistiseen ajatusmaailmaan on minusta asiallista puuttua. Ihmiset ovat erilaisia, ajattelevat erilailla, mutta heitä tulee silti suvaita ja kunnioittaa.

Olen myös melkolailla samaa mieltä siitä, mitä viestissä sanotaan ns. tapakristityistä. He ovat kristittyjä siksi, että he muuten tukehtuisivat omaan kuolemanpelkoonsa. He eivät jaksa ajatella asiaa loppuun asti, tämä niin sanottu kristillisyys tarjoaa heille mielenrauhan ja maailmanselityksen. Osa tapakristityistä on kristittyjä myös sen takia, ”koska muutkin ovat”. He eivät halua siis erottua joukosta.

Siitä olen eri mieltä, että julkinen uskonnollinen keskustelu tukahdutettaisiin mitenkään erityisesti. On totta, että näistä asioista harvoin puhutaan, mutta työpaikoilla, kouluissa ja muualla on myös lukemattomia muita aiheita, joista ei puhuta. Äärimmäisen tärkeistä aiheista, kuten poliittisista kysymyksistä, ilmastonmuutoksesta (ja mitä sille pitäisi tehdä), syrjinnästä, kiusaamisesta ja suuremmista ihmisoikeusrikkomuksista, rakenteellisesta eriarvoisuudesta, globaalista eriarvoisuudesta, mielenterveysongelmista tai vaikka markkinamekanismin leviämisestä julkiselle sektorille tuskin puhutaan joka päivä näissä laitoksissa. Minusta olisi mahtavaa, jos ihmiset olisivat valmiita avoimeen keskusteluun aiheesta kuin aiheesta. Sellaiseen keskusteluun, jossa otettaisiin huomioon useita erilaisia näkemyksiä ja parhaassa tapauksessa oltaisiin lopulta enemmän samaa mieltä asioista kuin aikaisemmin. Uskonnollisessa keskustelussa minusta tuntuu pikemminkin niin, että kun joku herättelee keskustelua kriittisillä kannanotoilla, julkinen moraalinen paniikki tukahduttaa sen alta aikayksikön.

Sitten enemmän uskon sisältöön liittyviä ajatuksiani.

Kysymys Saatanasta ja pahuudesta on pitkään askarruttanut minua. Jos kaikki on kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan luomaa, hänen on täytynyt tietää mitä hänen luomuksilleen tulee tapahtumaan. Enkelit ovat kristinuskossa Jumalan palvelijoita, joilla ei käsittääkseni ole vapaata tahtoa kuten ihmisillä. Jos he toimivat aina Jumalan tahdon mukaisesti, kuinka Luciferin lankeaminen oli mahdollista? Ihmisiin tämä tarina liittyy paratiisikertomuksesta lähtien. Ihmiset luotiin vapaiksi. Vain yhtä asiaa ei saanut tehdä, eli tietenkin syödä hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä. Mikä tuon puun merkitys paratiisissa oli? Kaikkivaltias Jumala ei sellaista tarvitse, eikä luultavasti eläimetkään. Minun on siis vaikea ymmärtää, miksi Jumala olisi luonut tuon puun ja sen jälkeen kieltänyt ihmisiä syömästä siitä. Ja jos kyseessä oli hyvän ja pahan tiedon puu, miksei siitä saanut syödä? Eikö Jumala halunnut antaa ihmisille tietoa siitä mikä on hyvää ja pahaa? Jos ihmiset on luotu vapaiksi, eivätkö he tekisi parhaita valintoja juuri tuon tiedon avulla? Kaikkitietävä Jumala myös varmasti tiesi, että Saatana on paratiisissa ja myös sen, että ihminen sortuisi Saatanan houkutukselle.

Jos ennen Jeesusta Saatana hallitsi koko maailmaa, kuten tuossa lähettämässäsi tekstissä sanotaan, mitä tapahtui Vanhan Testamentin uskoville juutalaisille? Joutuivatko he helvettiin? Ja jos Jeesuksen kuolema sovitti kaikki ihmisten synnit, mitä tarvetta silloin on uskon nimissä tehdä mitään? Toki ihminen voi käyttäytyä moraalisesti vain senkin takia, että haluaa kunnioittaa muita. Mutta miksi tämä kristitty huoli maailman tilasta, jos synnit on sovitettu ja ihmiset pelastettu yksin Jumalan armosta?

Lisäksi minulla on paljon kysymyksiä Jeesuksesta, Taivaasta, Helvetistä, tuomiopäivästä, kirkosta ja muista uskonnollisista yhteisöistä sekä suomalaisesta valtionkirkkomallista, mutta jätettäköön ne nyt pois ettei viesti paisu enempää kuin se jo nyt on paisunut.

Minä haluan ymmärtää kristinuskoa, mutta se on vaikeaa. Siksi en voi olla tosiuskovainen. Tapakristitty en halua olla, koska haluan ajatella asioita. En myöskään pelkää kuolemaa, koska siinä häviää ainoastaan minun minuuteni ja ruumiini. En koe itseäni koko maailman kannalta niin merkittäväksi, että se olisi minusta järin surullista. Minun jälkeeni ihmiset kuitenkin muistavat minut ja elämäni aikana tekemäni teot jäävät historiaan eikä niitä saa tekemättömiksi. Muut yhtä arvokkaat ihmiset jatkavat minun jälkeeni.

Tämän vastauksen tarkoitus on sama kuin alun perin välittämäsi viestin: herättää ajatuksia.

-Juho

Yksi vastaus artikkeliin ”Julkinen keskustelu Jeesuksesta

  1. Tarja

    Muutamia kommentteja: kaikilla Jumalan kuvaa heijastavilla luomuksilla, siis ihmisillä sekä enkeleillä on vapaa tahto. Tämä vapaa tahto on pysyvä ominaisuus eikä katoa siinäkään vaiheessa, kun Jumala ottaa maailmankaikkeuden haltuunsa. Tällä hetkellähän näin ei ole, vaan hallinta kuuluu Vastustajalle. Miksi näin? Jotta kiistakysymys Jumalan oikeudesta hallita oman oikeudenmukaisuutensa nojalla tulisi ratkaistuksi. Usko ei todellakaan ole mikään pakko, eikä kuolemassa ole mitään rangaistusta. Raamattu sanoo: synnin palkka on kuolema. Täydelliset ja ikuiset olosuhteet voidaan luoda vain niiden kesken, jotka hyväksyvät Jumalan oikeuden hallita ja asettaa käyttäytymisellemme normit. Kristityt eivät osallistu siihen, mitä maailmassa tapahtuu nyt, esim politiikkaan, koska nämä ihmistekoiset hallintamallit ovat väistyviä ja myöskin toistuvasti epäonnistuvia. Se ei toki tarkoita sitä, että vaihtoehtona olisi anarkia, jokainen kristitty ilmentää parhaansa mukaan Jumalan tahdon tuntemukseen perustuvaa käytöstä, ns kristillisiä periaatteita, joita ovat lähimmäisen rakastaminen, anteliaisuus, lainkuuliaisuus, tappamisen kaihtaminen, sukupuolinen moraalisuus. Kristuksen lunnaiden arvostaminen ei johda tilanteeseen, jossa ihminen saa tehdä mitä vain ja saa kaiken anteeksi, mutta se on mahdollisuus jonka voi ottaa vastaan ja muovautua Kristuksen mielen mukaan arvostuksen seurauksena. Raamattu ei ole luvannut syntiselle automaattista armoa. Tästä asiasta Paavali kirjoittaa hyvin seikkaperäisesti, että kristitty ei jatka tahallista synnintekoa, kun hän oivaltaa Kristuksen lunnaiden merkityksen ihmiskunnalle. Usko ja Raamatun arvostaminen ovat yhtä vapaaehtoisia asioita kuin kaikki muukin, mikä perustuu tahdon valintaan. Ei ole mitään kohtaloa eikä ennaltamääräämistä kenenkään osalle. Vain yksi asia on varma ja se on se, että nykyinen maailma on häviämässä ja Jumala toteuttaa tarkoituksensa. Miten, siihen Raamattu vastaa kiinnostavalla tavalla, ja koska, sitä ei tiedä edes Poika, jolle Isä on antanut kaiken. hallintavallan. Miksi minä uskon näin asian olevan? Koska Raamatun välityksellä on ennustettu myös jo menneisyydessä täysin yksityiskohtaisesti toteutuneita tapahtumia, ja se vahvistaa tämän kirjan olevan todellakin Jumalan henkeytetty sana, jota on muistinmerkitty eri kirjoittajien toimesta noin 1600 vuoden ajan ja jonka ydinsanoma ja sisältö muodostaa loogisen kokonaisuuden. Kun Raamattua tutkitaan, en suosittele valitsemaan ainoaksi auktoriteetiksi esim mainitsemaasi Heikki Räsästä vaan tutkisin Raamattua myös niiden tutkijoiden näkökulmasta, jotka arvostavat Raamattua henkeytettynä ilmoituksena. Erittäin paljon on tietoa löytyy myös sieltä puolelta, jossa perusolettamus on, että Raamattu on Jumalan sana. Näin eivät raamatunkritiikkiä harjoittavat välttämättä ajattele, ja pyrkivät siis todistamaan tutkimuksellaan päinvastaista. Tutkijan oma näkökulma aina vaikuttaa, vaikka tiede pyrkiikin objektiivisuuteen… Kyllä ihminen voi paneutua suuresti tämän ajan asioihin ja ilmiöihin ja koittaa parantaa maailmaa osallistumisella. Kristitty toimii toisella tasolla: hän kertoo Jumalan suunnitelmasta ihmiskunnan suhteen ja Jumalan sana muuttaa maailmaa ihminen ihmiseltä, eli totuuden omaksunut henkilö uudistuu mieleltään ja elämäntavaltaan Kristuksen mallin mukaisesti. Näin tapahtuu, kun ihminen tietoisesti hyväksyy Jumalan oikeuden hallita luomuksiaan ja suostuu yhteistyöhön. Lopputuloksena on varmasti muuttunut maailma, mutta keinot, miten tämä muutos saavutetaan, ovat erilaiset kuin Vastustajan hallinnoimassa ja ihmisten itsensä valitsemissa järjestelmissä. Vedenpaisumuksesta sen verran, että eikö ole oletettavaa, että tällainen ajanjakso on todella tapahtunut, kun sama tarina on saanut niin monessa kulttuurikehyksessä selityksensä,kukin milläkin tavalla sen tulkinnut, näin voi olettaa, että ko tapahtuma on todellakin ollut tosiasia, jota eri kulttuurit eivät ole voineet ohittaa…tulkinnat vain ovat syntyneet sitten sen viitekehyksen mukaan, mikä on ollut vallalla…Raamatun pitäminen Jumalan sanana on toki uskon asia, mutta Raamatun historiallinen tosiasiatarkkuus kyllä tekee siitä auktoriteetin, joka ylittää mytologiat…samaa mieltä olen siitä, että uskonnosta on hyvä keskustella, moneltakin kannalta…koska Jeesus antoi hyvän sapluunan tälle keskustelulle: hedelmistään puu tunnetaan…huono puu ei tee hyvää hedelmää…uskonnot, siinä mielessä kuin ne nykyisin tunnetaan, eri kirkkokunnat esimerkiksi saattavat tässä tarkastelussa jäädä kiinni hedelmistä, jotka eivät vahvista niiden edustavan totuutta, sellaisena kuin sen Raamattu meille opettaa…joten uskonnot, sellaisina kuin ne nykyään maailmassa tunnemme, eivät ehkä kestä Jumalan tuomioiden edessä…kun elämme, tulemme tämänkin näkemään…ainakin Ilmestys ennakoi nykyisille uskonnoille loppua…ja siinä prosessissa toteutuu Jumalan suunnitelma….

Vastaa