Sosiologia ja käytäntö

Vaikka sosiologia on vakiintunut tieteenala, jolla on rikas empiirinen ja teoreettinen traditio, sosiologi saattaa jäädä katkerasti ulkopuoliseksi, kun hänen kollegansa taloustieteessä ja psykologiassa otetaan vakavasti, niin poliittisessa päätöksenteossa kuin ihmisten arkiymmärryksessäkin. Tämä kokemus tuntuu löytyvän monen sosiologin itseymmärryksestä, mutta siinä on ehkä jotain objektiivisempaakin totuutta.

Tulin ajatelleeksi, että sekä taloustieteellä että psykologialla on akateemisen tutkimuksen ohella vakiintunut ja suhteellisen selvärajainen käytännön toimintaympäristö, nimittäin talouspolitiikka ja psykoterapia. Taloustieteilijän ja psykologin on luontevampaa tehdä työtään teknisestä tiedonintressistä käsin ja kysyä, millä keinoilla haluttuihin, jälleen kerran varsin selkeisiin, tavoitteisiin parhaiten päästään. Kiistat keynesiläisen ja uusklassisen taloustieteen tai psykodynaamisen ja kognitiivisen psykologian välillä saattavat olla osin teoreettis-filosofisia, mutta ennen kaikkea ne ovat teknis-käytännöllisiä.

Sosiologin sen sijaan on hankala kuvitella vastaavanlaisia kiistoja omalla tieteenalallaan, vaikka kiistoista sinänsä ei ole pulaa. Ei ole olemassa vastaavaa, yhtä yhtenäistä ja institutionalisoitunutta käytännön kenttää, johon teknis-käytännölliset kysymykset esitettäisiin, jossa niihin kehitettäisiin ratkaisuja ja ratkaisujen toimivuutta verrattaisiin keskenään. Ehkä se on hinta, joka on maksettava siitä, että sosiologia on ”yleinen yhteiskuntatiede”, eikä kovin hanakasti rajaa mitään yhteiskunnan osa-aluetta kiinnostuksenkohteidensa ulkopuolelle? Ehkä minulla on vain perspektiiviharha, kun ajattelen, että käytännön kenttää ei ole? Eikö esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen taivu hyvin teknisten kysymysten kentäksi? Eikö näitä kysymyksiä varsin vakiintuneesti ratkaista esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella? Onko akateemisilla sosiologeilla (verrattuna vaikka niihin taloustieteilijöihin ja psykologeihin) hankaluuksia ottaa sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksiä omikseen?

Vastaa