(Muokattu 4.10.2013)

Onko Linux naisille ja miehille sama?

Neljännen luvun pohjana toimii kandidaatin tutkielmaa varten kerätty kyselyaineisto, jossa fokuksena on Linuxin käyttäjien mielikuvat Windowsista, Mac OSX:stä ja Linuxista, sekä heidän suhteensa Linux-yhteisöön. Kontekstina tämän aineiston analyysille on se perustilanne, että Windowsilla on pöytätietokoneissa ja kannettavissa tietokoneissa lähes monopoliasema, eikä tavallinen tietokoneen käyttäjä usein tee aktiivista valintaa käyttöjärjestelmän suhteen. Windows-ympäristö on eräänlainen tietokonemaailman lingua franca, ja myös muiden käyttöjärjestelmien käyttäjät tulevat usein jo käytännön syistä toimeen Windowsin kanssa. Linuxin käyttäminen on siten merkittävästi Windowsia useammin tietoinen distinktiovalinta.

Tarkastelen tässä luvussa merkityksiä, joita Linuxin käyttäjät antavat mainituille käyttöjärjestelmille. Vaikka minulla on syytä olettaa, että Linuxin käyttäjillä on keskimääräistä enemmän asiantuntemusta käyttöjärjestelmistä, heillä on samalla on kuitenkin monenlaisia intressejä tuottaa käyttöjärjestelmistä tietynlaista kuvaa, etenkin silloin kun kyse on distinktioon, itsemäärittelyyn ja identiteettiin liittyvistä kysymyksistä. Aineisto ei kerro niinkään käyttöjärjestelmistä episteemisesti objektiivisina (esimerkiksi fysikaalisina tai loogisina) olioina, vaan sosiaalisina objekteina, sellaisina kuin ne ovat Linuxin käyttäjien elämässä sosiaalisessa todellisuudessa.

Luvussa 2 käsittelin Linuxin ja koko avoimen lähdekoodin yhteisön juuria innokkaassa hakkerikulttuurissa, jossa tietotekninen kompetenssi, kokeileva viritteleminen, viritelmien jakaminen ja muiden tekemien viritelmien parantelu ovat keskeisiä arvoja. On kuitenkin selvää, että Linuxin käyttäjät ovat heterogeeninen ryhmä. Kysymys kuuluukin, onko se heterogeeninen erityisen sukupuolittuneella tavalla.

Tarkastelen tässä luvussa yhtäältä sitä, millä tavalla Linuxin nais- ja mieskäyttäjien tuottamat kuvat käyttöjärjestelmistä eroavat toisistaan, jos ne eroavat ollenkaan. Toisaalta tarkastelen aineiston sallimissa rajoissa nais- ja mieskäyttäjien suhdetta Linux-yhteisöön. Teoreettisena hypoteesina on, Wiebe Bijkerin (1995) polkupyörätutkimusta seuraten, että naiset ja miehet muodostavat Linux-käyttöjärjestelmän ymmärtämisen kannalta relevantit sosiaaliset ryhmät, että Linux sosiaalisena objektina asettuu eri tavalla naisten kuin miesten sosiaaliseen todellisuuteen.

Aineiston kerääminen ja tulkinnan kysymys

Kyselyaineisto on kerätty kandidaatin tutkielmaa varten talvella 2008-2009. Hyödynnän lomakkeessa semanttiseksi differentiaaliksi kutsuttua tekniikkaa. Semanttinen differentiaali on psykologi Charles Osgoodin ja hänen kollegoidensa 1950-luvulla kehittämä menetelmä johonkin asiaan liittyvien konnotatiivisten merkitysten mittaamiseen. Mittarit koostuvat joukosta adjektiiveja ja niiden vastapareja (esimerkiksi luotettava-epäluotettava), joiden välissä on seitsenportainen asteikko (osgood-asteikko). Vastaajan valinta kertoo, minkälaiseksi hän kysytyn asian kokee tällä asteikolla. Tässä tapauksessa kysytyt asiat olivat mainitut kolme käyttöjärjestelmää. Osgood-asteikollisia muuttujia voi käsitellä samalla tavoin kuin likert-asteikollisia, ja niistä voi laskea keskiarvoja ja muodostaa summamuuttujia.

Tilastolliset analyysimenetelmät perustuvat oletukselle, että aineisto on valittu jostain tietystä perusjoukosta satunnaisotannalla. Tämän aineiston keruussa tällainen oletus ei kuitenkaan pidä paikkaansa ja aineiston hankinta muistuttaa jopa monella tapaa laadullisessa tutkimuksessa paljon käytettyä lumipallomenetelmää. Aineistoni on tarkoitus edustaa ”suomalaisia Linuxin käyttäjiä”, vaikka perusjoukko-otanta-logiikkaa ei tässä suoranaisesti olekaan. Minun on mahdotonta tietää kuinka ja mihin suuntiin vinoutunut aineisto minulla on käsissäni, koska perusjoukosta ei ole saatavilla mitään luotettavia tietoja. Tästä huolimatta teen tilastollisia testejä ja teen aineiston perusteella tulkintoja perusjoukosta silloin, kun tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Tulkinnat on vain tehtävä tavallista suuremmalla varauksella. Tässä on kuitenkin eduksi, että aineisto on kohtuullisen kokoinen ja – kuten edellä kävi ilmi – varsin moninaisia reittejä pitkin kasattu. Kun tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, saatan silti tehdä ”silmämääräisiä” tulkintoja, mutta ne ulottuvat vain kyselyyn vastanneisiin Linuxin käyttäjiin.

Kyselylomake koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa tiedustellaan taustatietoja ja kansalaisaktiivisuutta. Toinen osa koostuu osgood-asteikollisista mielikuvamuuttujien patteristoista. Vastakohtapareja on 35 kutakin käyttöjärjestelmää kohden. Lomakkeen kolmannessa osassa kysytään vielä tarkentavia kysymyksiä Linuxin käyttöön ja Linux-yhteisöön osallistumiseen liittyen. Jokaisen osion lopussa on tila avoimille kommenteille, minkä lisäksi kysyn lopuksi vielä kanavaa, jonka kautta vastaaja löysi kyselyn, sekä yleistä palautetta. Alkuperäisiä muuttujia aineistossa on 154. Koko lomake löytyy liitteestä 1.

Lähetin vastauspyyntöjä Suomen Linux-käyttäjien (FLUG), Suomen open source -keskuksen (COSS) sekä lukuisten Tampereen yliopiston ainejärjestöjen sähköpostilistoille. Vastauspyyntö julkaistiin pyynnöstäni myös tutkija Tere Vadénin blogissa ja Tonnikala.net-blogissa sekä omassa blogissani. Ilman omaa vaikutustani vastauspyyntö oli levinnyt myös joillekin keskustelufoorumeille (ainakin Ubuntu Suomen ja Suomi24:n foorumit) sekä paljon luetulle Ampparit.com-uutissivustolle. Vastauksia kertyi lopulta 536.

Aineiston perusjakautuminen

Aineisto on odotetusti miesvaltainen, yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta (92 %) on miehiä. Arvelen, että Linuxin käyttäjien perusjoukko on niin ikään hyvin miesvaltainen. On kuitenkin myös hyvin mahdollista, että vastauspyynnöt ovat tavoittaneet Linux-miehet paremmin kuin Linux-naiset, tai että miehet ovat jostain muusta syystä vastanneet innokkaammin kyselyyn. Toki myös päinvastainen on mahdollista. Miesten suuremmasta määrästä johtuen myös miehiä koskevat tulokset ovat luotettavampia. Naisvastaajia on kaikkiaan vain 41, mikä on syytä pitää mielessä jatkossa. Yksittäisen naisvastaajan prosenttiosuus kaikista naisvastaajista on 2,4 %.

Keski-iältään miesvastaajat ovat 33-vuotiaita, vaihdellen 14 ikävuodesta 73:een. Naisvastaajien ikähaarukka on jonkin verran kapeampi, 21-60, ja keski-ikä alhaisempi, 30. Keskiarvojen erotus ei ole tilastollisesti merkitsevä (p = 0,096) 5 % riskitasolla[1]. (Ks. kuva 5.)

Tarkastelen koulutusta kolmella eri muuttujalla: peruskoulutus, korkea-asteen koulutus ja suuntautuminen. Naisvastaajista lähes kaikilla (90 %) on peruskoulutuksena lukio (valmistunut tai opinnot käynnissä), miehistä kahdella kolmasosalla (66 %, p = 0,001). Loppujen peruskoulutus on peruskoulu tai vastaava. Korkea-asteen koulutuksen suhteen sukupuolten välillä ei ole eroa; kaikista vastaajista vajaalla kahdella kolmasosalla (63 %) on korkea-asteen opinnot suoritettuna tai käynnissä. Miehet (78 %) ovat selkeästi useammin suuntautuneet tekniselle alalle kuin naiset (36 %, p = 0,000). Tässä yhteydessä teknisiin aloihin lasketaan laajasti matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniset alat. Huomattavaa on myös, että aineistossa lähes kaikki teknisen alan naiset ovat tietotekniikan alalla tai sitä lähellä olevilla aloilla (muilta teknisluonnontieteellisiltä aloilta 3 %), kun miehiä on laajemmin tekniikan eri aloilta (muilta teknis-luonnontieteellisiltä 24 %, p = 0,000). (Ks. kuva 6.)

Naisvastaajista työssäkäyviä on alle puolet (44 %), miehistä yli puolet (58 %). Opiskelijoita sen sijaan naisista on yli puolet (56 %), miehistä vajaa kolmannes (30 %). Miehistä loput, 12 %, ovat työttömiä, eläkeläisiä, kotivanhempia ja niin edelleen. Naisten joukossa ei ole tämän kategorian edustajia (p = 0,001). (Ks. kuva 7.)

Miesten ja naisten välillä ei ole eroa asuinympäristössä, ja pääasiassa puoluekannat ovat varsin yhteneviä. Suurin yksittäinen puolue on Vihreä liitto (28 %); silmämääräisesti merkittävimmät erot ovat Kokoomuksen (naisilla 10 %, miehillä 16 %), Vasemmistoliiton (naisilla 12 %, miehillä 5 %) ja Perussuomalaisten (naisilla 2 %, miehillä 13 %) kannatuksessa. Viidennes vastaajista jätti puoluekantansa ilmoittamatta. Naisten osalta osuudet ovat pienen vastaajamäärän vuoksi lähinnä suuntaa antavia, mutta huomionarvoista on, että jokaiselle eduskuntapuolueelle löytyi ainakin yksi kannattaja 41 naisen joukosta.

Mielikuvat käyttöjärjestelmistä

Saadakseni 3×35 muuttujan mielikuvapatteristoista paremmin otetta muodostin niistä faktorianalyysin avustuksella kolme alla esitettyä summamuuttujaa kutakin käyttöjärjestelmää kohden. Vastakohtaparit on järjestetty summamuuttujien alle faktorianalyysissä saatujen latausten perusteella alkaen suurimmasta latauksesta. Huomattavaa on kuitenkin, että faktorilatauksia ei oteta huomioon itse summamuuttujan laskemisessa, vaan kaikki muuttujat ovat niissä yhtä painavia. Summamuuttujan nimi on valittu vastaamaan mielekästä tulkintaa siihen sisältyvien muuttujien yhdistelmästä. Tarkempi kuvaus faktorianalyyseistä ja summamuuttujien muodostamisesta on liitteessä 2. Liitteessa 3 puolestaan on listattuna jokaisen vastakohtaparin saamat keskiarvot sukupuolittain sekä yhteensä (Taulukot L1, L2 ja L3). Yksittäisten vastakohtaparien osalta tulokset näyttävät hyvin samansuuntaisilta kuin summamuuttujien tarkastelussa, joten summamuuttujien voi sanoa tiivistäneen onnistuneesti informaatiota. Kolme summamuuttujaa koostuvat seuraavista vastakohtapareista:

Käyttökokemus (~miellyttävyys, helppokäyttöisyys)

• Johdonmukainen – Epäjohdonmukainen
• Järjestynyt – Kaoottinen
• Helppokäyttöinen – Vaikeakäyttöinen
• Hienosyinen – Karkea
• Rauhallinen – Rauhaton
• Miellyttävä – Epämiellyttävä

Eettisyys

• Reilu – Epäreilu
• Rehellinen – Epärehellinen
• Oikeudenmukainen – Epäoikeudenmukainen
• Hyvä – Paha
• Todenmukainen – Harhaanjohtava
• Osallistava – Lamaannuttava

Luotettavuus

• Luotettava – Epäluotettava
• Turvallinen – Turvaton
• Laadukas – Laaduton
• Tehokas – Tehoton
• Sulava – Takkuileva
• Kevyt – Raskas
• Uudenaikainen – Vanhanaikainen

Linuxin käyttäjien mielikuvat käyttöjärjestelmistä eivät ole järin yllättäviä. Taulukko 1 tiivistää päätulokset mielikuvamuuttujista. Summamuuttujien keskiarvot vaihtelevat teoriassa yhden ja seitsemän välillä. Linuxin käyttäjät pitävät Windowsia varsin epäluotettavana (2,42) ja epäeettisenä (2,74) ja käyttökokemuksenakin se on heikko (3,16). Mac OSX on sen sijaan miellyttävä, helppokäyttöinen (4,84) ja luotettava (5,03), ja Linux on vielä miellyttävämpi (4,95) ja luotettavampi (5,81). Eettisesti Mac on neutraali (4,15), kun taas Linux on korostuneen eettinen (5,85).

Erityisesti Windowsin ja Linuxin saamat arvot käyttökokemuksessa (ja sen osana helppokäyttöisyydessä) ovat kiinnostavia muistaen, että Linux on ollut pitkään nörttien vaikean järjestelmän maineessa, ja että edelleen joidenkin perustoimintojen käyttöönotto saattaa vaatia Linuxissa monimutkaisempia toimenpiteitä kuin Windowsissa (ei vähiten siksi, että laitteistovalmistajat tarjoavat ajureita usein vain Windowsille ja Linux-ajurit ovat vapaaehtoisten yhteisön jäsenten tuottamia). Linuxin maineeseen vaikuttanee olennaisesti se, että hankaluudet sen käytössä ovat eri hankaluuksia kuin Windowsissa, ja käyttöjärjestelmän vaihtamiseen liittyy siirtymävaikeuksia ja vanhojen tottumusten uudelleenajattelua. Ajattelen, että käyttökokemuksen osalta tuloksessa on kaksi elementtiä. Yhtäältä Linux on käyttäjilleen sen verran tuttu järjestelmä, ettei sen maineeseen yleisesti ottaen vaikuttavat siirtymävaikeudet näy. Toisaalta, olettaen Linuxin olevan käyttäjiensä identiteetille tärkeä distinktiovalinta, se halutaan esittää erityisen hyvässä valossa, erityisesti suhteessa Windowsiin.

Eettisyyden ja luotettavuuden saamien arvojen tulkinta on suoraviivaisempaa. Linuxin juuret ovat stallmanilaisessa eettisyyttä korostavassa vapaiden ohjelmien liikkeessä, vaikka Linus Torvalds itse tai muu Linux-yhteisö ottaisivatkin Stallmaniin etäisyyttä ja suhtautuisivat avoimuuteen teknisenä kysymyksenä. Microsoftilla taas on tavanomaisen suuryrityksen tapaan eettisenä painolastinaan kohuja ja oikeudenkäyntejä esimerkiksi monopoliaseman väärinkäytöstä. Turvallisuuden osalta Windows on tunnetusti altis viruksille ja muille hyökkäyksille, kun Linuxilla ei käytännössä ole ollenkaan viruksia.

Kun vertaillaan naisten ja miesten mielikuvia, huomataan, että ne ovat yleisesti ottaen samansuuntaisia, mutta naisten vastaukset ovat varsin systemaattisesti maltillisempia kuin miesten. Naiset eivät koe Linuxia yhtä miellyttäväksi (4,64 vs. 4,98, p = 0,058, eli tulos ei ole aivan tilastollisesti merkitsevä 5 % riskitasolla), eettiseksi (5,48 vs. 5,88, p = 0,012) ja luotettavaksi (5,25 vs. 5,85, p = 0,000) kuin miehet. Vastaavasti heidän näkemyksensä Windowsista on positiivisempi kuin miehillä (käyttökokemus 3,52 vs. 3,13, p = 0,031; luotettavuus 2,83 vs. 2,39, p = 0,07).

Yllä mainittua tulkintalinjaa seuraten sukupuolieron voisi tulkita johtuvan siitä, että naiset eivät ole keskimäärin niin tottuneita Linuxin käyttäjiä kuin miehet, mikä voi selittyä osin sillä, että naisvastaajat ovat vähemmän suuntautuneet teknisille aloille kuin miesvastaajat. Toinen tulkinta on, että naisilla ei ole yhtä voimakasta halua puolustaa Linuxia suhteessa Windowsiin. Tämä implikoisi, että Linux ei ole yhtä voimakkaasti osa heidän identiteettiään, eivätkä he tee yhtä voimakasta distinktiota käyttöjärjestelmän perusteella. Joka tapauksessa tuloksia on tutkittava varauksella, sillä yleisesti ottaen naisilla on tapana vastata mielipidekysymyksiin maltillisemmin kuin miehillä (ks. Ronkainen 1999; Töttö 2004, 162-192). Näihin kysymyksiin on kuitenkin helpompi vastata esimerkiksi haastatteluaineiston avulla.

Nostan vielä summamuuttujien lisäksi yhden yksityiskohtaisemman tuloksen esille. Vastakohtapari feminiininen-maskuliininen ei latautunut vahvasti millekään faktorille, eikä sitä koskevat arvot siis ole vaikuttaneet yllä raportoituihin tuloksiin. Yksinäänkin se antaa kiinnostavan tuloksen käyttöjärjestelmistä sukupuolittuneina sosiaalisina objekteina, ja toisaalta feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta instituutioina.

Taulukossa 2 on koottu vastaajien antamat arvot feminiinisyydelle (jossa siis suurempi arvo tarkoittaa feminiinisyyttä ja pienempi maskuliinisuutta). Yleisesti ottaen Mac assosioituu eniten feminiinisyyteen, ja tämä kytkös on vahvempi miesvastaajilla (4,81) kuin naisvastaajilla (4,37, p = 0,022). Miesten ja naisten käsitykset Windowsista ja Linuxista sen sijaan poikkeavat toisistaan, ja miehillä Linux on selvästi maskuliinisin, kun taas naisille Windows yhdistyy Linuxia enemmän maskuliinisuuteen. Ero on tilastollisesti merkitsevä, kun tarkastellaan miesten feminiinisyys-arvoa Windowsista (3,86) verrattuna naisten vastaavaan (3,2, p = 0,000). Linuxin osalta merkitsevää eroa ei ole.

Tuloksen perusteella miehet näyttäisivät siis liittävän Linuxiin Windowsia enemmän maskuliinisina pitämiään merkityksiä, samalla kun Linux merkityksellistyy positiivisesti käyttökokemuksen, eettisyyden ja luotettavuuden osalta. He saattavat pitää Linuxin ”maskuliinisuutta” näin ollen myös positiivisena ominaisuutena. Naisten osalta tulkinta on taas vaikeampaa. Heille maskuliinisin järjestelmä on Windows (vaikka ero Linuxiin ei ole suuri), joka yleisesti ottaen merkityksellistyy negatiivisemmin kuin Linux. Linuxin ”maskuliinisuutta” on hankalampi tulkita yksinomaan positiiviseksi. Toki näin mekaaniset tulkinnat keskiarvoista ovat yksinkertaistavia, mutta havainnot itsessään ovat kiinnostavia.

Suhde Linux-yhteisöön

Lomakkeen kolmas osa käsittelee Linux-yhteisöön osallistumista ja syitä Linuxin käyttämiseen. 80 % miehistä ilmoitti Linuxin olevan heidän pääasiallinen käyttöjärjestelmänsä kotona ja 35 % töissä. Naisilla vastaavat luvut ovat 68 % (p = 0,062) ja 21 % (p = 0,082). Yleisin jakeluversio oli odotetusti Ubuntu johdoksineen (58 %), seuraavina olivat Debian (14 %), Suse (7 %), Fedora (5 %) ja Gentoo (5 %). Naisten ja miesten välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta silmämääräisesti suurempi osa naisista on Ubuntun käyttäjiä.

Miehet ovat systemaattisesti aktiivisempia Linuxin kehittäjiä. Merkitsevä ero on sovellusten ohjelmoinnissa (19 % miehistä, 5 % naisista, p = 0,012), virheiden ja bugien raportoinnissa (43 % miehistä, 22 % naisista, p = 0,006) sekä muulla tavalla osallistumisessa (14 % miehistö, 2 % naisista, p = 0,020). Silmämääräisesti sama pätee myös käyttöjärjestelmän ohjelmointiin, dokumentoinnin kirjoittamiseen ja suomentamiseen. Linux-yhteisön toimintaan keskustelufoorumeilla ja wikeissa osallistuu 67 % miehistä ja 32 % naisista (p = 0,000). Poikkeuksen tähän yleiseen tulokseen tekevät käyttäjäyhdistykset, joiden toiminnassa vastanneet naiset ovat aktiivisempia, joskaan ero ei ole merkitsevä.

Linuxin käyttämisen syyt ovat naisilla ja miehillä myös jokseenkin erilaiset, mikä osaltaan kertoo heidän suhteestaan käyttöjärjestelmiin[2]. Tietoturvallisuus (53 %) ja maksuttomuus (35 %) ovat yleisiä syitä sukupuolesta riippumatta, samoin avoimuus ja oppiminen (33 %). Näiden lisäksi selvästi enemmän miehiä puhuttelee Linuxin vakaus (47 % miehistä, 27 % naisista, p = 0,009) ja muokattavuus (35 % miehistä, 15 % naisista, p = 0,005). Suuremmalle osalle miehistä tärkeitä syitä ovat myös tarvittavien ohjelmien saatavuus (19 % miehistä, 7 % naisista, p = 0,043) sekä mielipide, että avoimella ohjelmistokehityksellä päästään parhaisiin lopputuloksiin (24 % miehistä, 12 % naisista, p = 0,059). Naiset puolestaan ovat listanneet useammin ideologisiksi luokiteltavia syitä. 32 % naisista ilmoittaa syyksi periaatteen, että ohjelmien tulee olla vapaita (18 % miehistä, p = 0,031) ja 27 % ohjelmien kaupallisuuden vastustamisen (6 % miehistä, p = 0,000). Edelleen kiinnostava havainto on se, että naisista 20 % käyttää Linuxia, koska sitä on suositeltu (verrattuna miesten 2 %:iin, p = 0,000), ja että 17 % naisista ilmoittaa syyksi avun saamisen helppouden (6 % miehistä, p = 0,017).

Siellä, missä eroja on havaittavissa, miesten syyt liittyvät selkeästi tekniseen kompetenssiin ja pragmaattisuuteen (vakaus, muokattavuus, ohjelmat, toimiva kehitysmalli). Naisten ideologisemman painotuksen lisäksi tuloksista on tulkittavissa, että he eivät yhtä useasti ole itse aktiivisesti päätyneet käyttämään Linuxia, ja että heidän tuttavapiirissään on heitä kokeneempia käyttäjiä. Saattaa toki myös olla, että miehille on tärkeämpää korostaa aktiivisuutta ja itsenäisyyttä, eivätkä he tunnusta saaneensa apua muilta yhtä herkästi kuin naiset.

Johtopäätöksiä

Yleisesti ottaen Linuxin käyttäjät pitävät Linuxia käyttökokemukseltaan ja luotettavuudeltaan selvästi parempana käyttöjärjestelmänä kuin Windowsia. Tulkitsen tämän liittyvän Linuxin distinktioluonteeseen. Kun Windows on pöytäkoneissa lähes de facto -standardi, on Linuxin käyttö useammin tietoinen valinta, johon saattaa liittyä negatiivisia syitä: Linuxia käytetään siksi, että se ei ole Windows ja siihen liittyy erottautuminen tavanomaisesta tietokoneen käyttäjästä. Analyyttisesti on mahdollista erottaa ainakin käytännöllis-tekninen eronteko (”Linux toimii paremmin”) ja eettis-ideologinen eronteko (”Linuxin käyttäminen on oikein”), vaikka käytännössä Linuxin käytön syyt ovat monimutkaisempia.

Linuxin distinktioluonne on kyselyaineiston perusteella sillä tavalla sukupuolittunut, että mieskäyttäjille eronteko Windowsiin on voimakkaampaa kuin naiskäyttäjillä. Linux on ”hakkeriystävällinen käyttöjärjestelmä” ja siten erityisesti kokeilevan ja edistyneen tietokoneen käyttäjän mieleen. Osa sukupuolierosta voikin selittyä toisilla muuttujilla, kuten teknisellä koulutuksella, joka oli miesvastaajilla yleisempää. Naisvastaajien määrä aineistossa on sen verran pieni, ettei kunnollista elaborointia tästä voi tehdä.

Joka tapauksessa naiset esittävät maltillisempia mielipiteitä Windowsin ja Linuxin eroista. Pienempi osuus naisista käyttää Linuxia ensisijaisena käyttöjärjestelmänä, he käyttävät harvemmin harvinaisempia jakeluversioita ja kontribuoivat vähemmän kehitysprosessiin. Monet tekijät aineistossa viittaavat siihen, että naiset identifioituvat heikommin Linuxin käyttäjiksi kuin miehet.

Viitteet

[1] Käytän jatkossa tilastollisten testien yhteydessä aina 5 % riskitasoa. Keskiarvovertailuissa merkitsevyystesti on varianssianalyysi, prosenttiosuuksien vertailussa chi2-testi. P-arvo ei tietenkään koskaan ole tasan nolla, mutta kirjoitan mukavuussyistä 0,000, jos se on alle 0,001. Kun tuloksen yhteydessä on raportoitu p-arvo, se on tilastollisesti merkitsevä, muussa tapauksessa ”silmämääräinen”, eikä siten yleistettävissä aineiston ulkopuolelle.

[2] Lomakkeessa sai valita vain kolme tärkeintä syytä. Monet vastaajat harmittelivat, ettei syitä voi listata enempää. Ratkaisun alkuperäinen tarkoitus oli tuoda selkeämmin eroja käyttäjien välille ja saada heidän pohtimaat syiden tärkeysjärjestystä. Samalla kuitenkin jää piiloon monia mielipiteitä, joiden eritteleminen olisi myös ollut kiinnostavaa. Vaikka vastaaja on listannut esimerkiksi kolme ideologista syytä, on todennäköistä, että hän silti arvostaa paljon Linuxin tietoturvallisuutta.